Luovuus ja juhlapuheet

Hyvä lukijani,

aloitan tämän blogipostaukseni anonyymeillä sitaateilla viime vuosina pidetyistä yhteiskunnallisten vaikuttajien juhlapuheista:
Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytyksiä Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden hyvinvoinnille ja menestykselle.  
Me Suomessa oivallamme poikkeuksellisen laajasti tieteen ja oppimisen arvon avaimina tulevaisuuteen. Luovuus, innovaatiot, huippututkimus, asiantuntijuus.   
Luovuus, osaaminen ja korkea sivistystaso ovat edellytyksiä Suomen ja suomalaisten pärjäämiselle maailmassa, jossa kansallisvaltioiden rajat hämärtyvät.  
Luovuus, osaaminen, osallistuminen ja innovatiivisuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä yhteiskunnan kehityksessä.
Säveltäjän luova virne

Voin allekirjoittaa jokaisen lauseen. Luovan työn ytimestä kuulosteltuna tämä kaikki on rohkaisevaa. Luovaa työtä ja luovuutta todella arvostetaan Suomessa.

Mutta jos luovuus, korkea sivistystaso, osaaminen, huippututkimus ja asiantuntijuus ovat tulevaisuuden kannalta kaikkien mielestä tärkeitä, miksi emme ole valmiita satsaamaan näihin asioihin tosissamme? Tähän on olemassa kolme vastausta:

Luovuusasiat ovat tärkeitä vain juhlapuheissa tai asioista päättävillä tahoilla ei ole ymmärrystä siitä, mitä nämä asiat vaativat tai molemmat.

Minä olen optimisti. Uskon vilpittömästi, että kyse on tahattomasta ymmärtämättömyydestä, joka on korjattavissa. Koska viime aikoina erilaiset yhteiskunnalliset talkoot ovat olleet kova sana, päädyin ehdottamaan itsekin talkoita, keskustelutalkoita.

Tässä talkooreseptini:

Jos olet yhteisistä asioistamme päättävä poliitikko tai virkamies, älä muodosta kuvaa luovuudesta, taiteesta, innovaatioista ja huippututkimuksesta omien kokemusten tai mielikuvien pohjalta. Ota yhteyttä tahoihin, jotka ovat näiden alojen asiantuntijoita. Keskustelkaa luovuudesta, innovaatioista, tulevaisuudennäkymistä ja sivistyksen merkityksestä. Kuuntele eri näkemyksiä, sillä kukin tuppaa ajamaan omaa agendaansa vähän turhan innokkaasti.

Jos olet asiantuntija, suunnittelija, kehittäjä, keksijä, taiteilija, tutkija, luovien alojen yrittäjä, niin ota yhteyttä päättäjiin, ehdota tapaamista ja keskustelkaa siitä, mitä luovuus tarkoittaa. Millaisia resursseja se vaatii? Mitä luovuuteen satsaaminen tarkoittaa? Miten peruskoulun taito- ja taideaineet ja aikuisiän luovuus liittyvät toisiinsa? Miksi luovuutta on hankala mitata? Miksi luovuus on joskus niin hidasta ja miksi ”tuottamaton” luova toiminta yhteiskunnassa on myös tärkeää. Älä aja vaikuttajille pelkästään omaa agendaasi, ole kärsivällinen ja pitäydy faktoissa.

Lopuksi

Erityisen vaarallisia tulevaisuuttamme ajatellen ovat ”niukkuus lisää luovuutta” -puheet. Niitä on viime aikoina kuultu ylintä valtiojohtoa myöten. Lausahdus on sinänsä näppärä, sillä jokainen tietää sen olevan tietyissä olosuhteissa totta; kengät voi korjata kiireessä roudarinteipillä, rikkoutuneen ikkunan voi paikata pahvilla ja kahvinkeittimen suodatinpussin voi korvata sukkahousujen jalkoterällä.

Eri asia on, haluammeko oikeasti yhteiskunnallemme Niksi-Pirkka -tulevaisuutta. Sillä siinä tulevaisuudessa tutkimus, innovaatiot, sivistys ja taideteokset ovat sitä itseään, olosuhteiden pakosta.

Pasi Lyytikäinen

Kirjoittaja on säveltäjä




Kommentit

Suositut tekstit